Olemme muuttaneet (ja muuttuneet)

Ennen. 

Jälkeen.

Evakkomatkalla muuttopäivänä.

Muutto inspiroi Vauvan nousemaan tukea vasten seisomaan, jotta kaikkiin kiellettyihin pakkauksiin pääsi paremmin käsiksi. Saman tien alkoi sujua konttaaminen ja itsenäinen istuminen. Ryömimisvaihe kesti siis vain viikon pari. Vaikka kehitysaskeleet tuntuivat sinänsä ihastuttavilta, vauhdikas liikkuminen on sen koommin saanut meidän vanhempien sydämet aivan syrjälleen, kun joka nurkassa piilee surmanloukku. Täytyy kait sen Vauvan pään olla lujaa tekoa, kun jatkuvasti tuo täystuho muksahtelee - ei siihen erkkikään ehdi joka kerta väliin.

Uudessa kodissa ollaan viihdytty mielettömän hyvin. Tämä on tuntunut todelliselta onnenpotkulta. Erityisiä ihanuuksia:

1) Pyykkikoneen poistoletkulle on oma postoputki, ei tarvitse vekslata vessanpöntön kanssa.
2) Ekakerroksessa asuminen on tosi näppärää ja inspiroi muun muassa roskien vientiin!
3) Uusi sohva on sellainen, ettei sen uumenista voi löytyä (vielä) sipsejä, karkkipapereita, kyniä, silmätippapipettejä tai isoisää (niin kuin Viivissä ja Wagnerissa).
4) Koti on kaunis! Vaikka meidän asuminen on täyttä kaaosta, koti itsessään on kaunis! Ja koko talo on kaunis, etenkin entisaikoihin verrattuna. Ja rappukäytävä on kaunis, ei super-kaunis mutta kaunis.
5) Piha on kuin paratiisista, tai niin kuin Aino-mummi sanoo, Notting Hillistä.
6) Naapurissa on kelpo kasvisravintola!
7) Monta muutakin asiaa, mutta BD hoputtaa keskittymään Vauvaan.

Ja muuttumisesta: eilen tehtiin ex tempore -ostos.

Ella ja essu -blogissa tätä suositeltiin.

No niin, nyt tämä anti-kodinhengetär on a) leiponut Vauvalle suolatonta leipää:

Ja b) aktivoinut perheen tekemään yhdessä bataatti-porkkanapihvejä:

Huom. asettelu tuoreen basilikan kanssa Paratiisi-lautaselle, reps!

Valmiit soseet kyllä maksavat miljardin. Joten me aletaan nyt syödä, terkkuja kaikille ja bon appetit!!