Ilmakylpyäksidentti

Juice Leskinen <3 Parsakaali

Olemme sormiruokailleet eilen ja tänään iltasella. Parsakaalista on selvästi tullut Vauvan suosikki. Lisäksi oli selvästi huomattavissa, että jo alle kahden viikon treenailu erityisesti maissinaksujen kanssa on kehittänyt silmä-käsi-koordinaatiota sekä käsien motoriikkaa. Uskomatonta, miten nopeaa kehitys tapahtuu! BD:n kanssa haukoimme henkeä ihastuksesta, kun Vauva osasi omin sormin napata käteensä niin parsakaalia kuin porkkanaakin ja viedä ne suuhunsa. Ehkäpä Hemmo-serkun pinsettiotedemonstraatiot ovat antaneet potkua. Mutta kukkakaali otti pahasti päähän (solidaarisuudesta Vauvaa kohtaan en julkaise niitä kuvia), joten välissä piti lohduttautua maissinaksuilla. Ruokailun lomassa Vauva mutusteli myös tuota ruokalappuaan, joka taisi olla kotoisin New Yorkista (kiitos P-täti!!). Facebookissa oli Sormiruokailijat-ryhmässä puhetta, että noita naksuja voisi dippailla esimerkiksi soseisiin. Se voisikin olla hauskaa.

Mainittakoon, että myös sanomalehden syönti on ollut osa Vauvan ruokavalion kehitystä:

(Näitä kuvia aion käyttää puhuessani emergent literacysta S2-kurssilla.)

Sitten rakkaille lukijoilleni niin mieluisa aihe eli tämänaamuinen Vauvan käyttämä strategia, jotta se sai laiskan (tai rehellisemmin ihan järkyttävän väsyneen) äitinsä nousemaan vikkelästi sängystä. Sain nimittäin Vauvan ottamaan aamupäivällä paritkin torkut kainalossani imetystainnuttamalla sen; ja seuraava ässä hihassa on aina ottaa se ilmakylpemään, sillä se rakastaa sitä, ja lisäksi tätä voi perustella jonkinlaisena ihokontaktina. Eli ei pöksyjä, ei vaippaa. Vauva ehti pissata sen alle sijoittamalleni pyyhkeelle, joten siirsin sen unipussinsa päälle pötkölleen, kun yhtäkkiä nenääni pelmahti iloisia parsakaaliterveisiä! OMG!!! Nousemisen lisäksi sain saman tien reilusti virtaa pyykkikoneen käynnistämiseen! Ja sain myös mukavan ihokontaktin tuohon parsakaaliin, joten taisi kostautua tämä lukijoitteni kiusaaminen omaan nilkkaan.

BD:n tultua töistä kotiin pääsiäisloman viettoon otimme laiskasti (ts. väsyneesti), löhösimme sängyllä, joimme kahvia ja koetimme koota voimia kauppareissua varten. Minulla oli vielä pyjamahousut jalassa ja tukka pahasti pystyssä (Vauva ei paheksu), kun kolmea vaille seitsemän BD yhtäkkiä sanoi juuri muistaneensa, että kolmen minuutin päästä meille muuten tulee vieraita. Whaaat?? Kriisisiivous toimii niin, että kaikki vain kannetaan makuuhuoneeseen eli residenssimme pohjoissiipeen ja ovi suljetaan. Ehdin pukea, ja ehkäpä tukka näytti vain boheemilta. Vieraiksi tulivat pariskunta Tohtori ja Lisensiaatti Helsingistä, eikä meillä ollut edes mattoa imuroitu! Voih! Mutta aivan mukavaa meillä oli silti.

Vauva-kortti on niin kätevä: sorry, ei me olla ehditty, kun meillä on tämä Vauva. Anteeksi kun myöhästyttiin, kun meillä nyt on tämä Vauva. Ennen Vauvaahan olimme tooooosi pedantteja.

Ja parhaan pääsiäistervehdyksen sain kyllä Verottajalta. Olin varautunut aivan kauheisiin mätkyihin, jotka minun yhteiskuntamatematiikallani olivat täysin väistämättömät. Mutta saankin vähäsen palautuksia! Jee! Iloista pääsiäistä! (Tosin nyt on alkanut pitkäperjantai ja tarkoituksena olisi ajatella enemmänkin Jeesuksen kärsimystä ihmisten puolesta.)